Lämmin kiitos kaikille osallistujille – niin paikalle päässeille kuin hengessä mukana olleille! Koska kesikselle ei tiettävästi päädytty, niin tuossa tunnelmapalana perjantai-illan sininen hetki. Laittelen muita kuvia tuonne yläpalkista löytyvän KUVIA 23.2. -linkin taakse.
Pullapitkua ja gospelmussiikkia – 20. Raahe Gospel
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
11 kommenttia
Tämän artikkelin kommenttien RSS-syöte
helmikuu 25, 2008 klo 10:49 am
Pasi Hieta
Sama täältä. Illalla oli mukavaa, mutta se lavalla olo tuttujen tovereiden keralla oli semmonen huippukokemus, että niitä on harvoin elämässä.
helmikuu 26, 2008 klo 12:35 am
Pasi Hieta
Se piti vielä lisätä, että laskin illalla osallistujamäärän ja pääsin lukuun 72. Koitetaan hommata tänne vieraskirjamerkinnät ja kuvia, niin pääsevät vähän tunnelmia haistelemaan nekin, jotka eivät päässeet paikalle.
Sen haluan myös tuoda tietoon, että Raahen seurakunnan puolesta järjestelyjä hoiti sekä itse konsertin että entisten nuorten illan suhteen Janne Kippola, jolle tässä julkiset kiitokset erinomaisesta työstä ja yhteistyöhalusta ja -kyvystä.
Samoin erityiskiitokset ansaitsee THE AHTI, the one and only. Kertakaikkiiaan.
helmikuu 26, 2008 klo 7:44 am
Mallu
Kuvia ja “vieraskirjaa” jo malttamattomana odotellaan. Olis ihan kiva päästä tosiaan vähän tsekkaan ketä oli paikalla ja miten ihmiset on muuttuneet, siis tunnistaako kuvista ketään ja mitä siellä muutenkin tapahtu. Niin paljon harmittaa, ku en päässy mukaan…
helmikuu 26, 2008 klo 11:55 am
kristiina
Niin kiitos tosiaankin kaikille kekkereiden järjestelystä vastanneille jäsenille! Liikuntahallin parkkipaikalla autossa ennen konserttiin menoa lapseni osallistuivat äitinsä jännitykseen toteamalla, että heitä säälittää, jos äiti ei tapaakkaan ketään vanhaa tuttuaan.Odotukset olivat siis pilvissä. Saan todeta nyt, että lasteni ei tarvinnut sääliä illan jälkeen meikäläistä. Vaan ovat saaneet kestää illan kohtaamisten mutustelu ääneen, uudelleen ja uudelleen menneisyyteen palaamista. Toivottavasti ei jää traumoja. Mieleeni jäi vielä niin paljon asioita, joita olisi halunnut jakaa ystävien kanssa, mutta elämä on. Ja elämä jatkuu täällä Vimpelissä kummallista kyllä, kuin mitään ihmeellistä ei olisi tapahtunutkaan. Ihmiset nostavat kättään tullessaan vastaani niin kuin ennenkin ja kaupan kassalla kysytään edellisen viikon touhuista, kuin viikonloppuna ei olisikaan tapahtunut mitään ihmeellistä. Mutta onneksi kaikki eivät ole huomanneet kysyä viikonlopusta , ovat päässeet helpomalla kaupan kassa jonossa.
Paula soitti Havajilta jo sunnuntaina kekkereistä kyseli ja lupasin antaa kunnon referaatin ensi sunnuntaina, kun sovimme seuraavasta soittoajasta.
helmikuu 26, 2008 klo 1:09 pm
Marko
Kaikki varmaan odottelee hirmusesti kuvia illan tapahtumista. Itsellänikin on niitä aika nippu, mutta lähetelkääpä omia “julkaisuvapaita” tuohon marko.ronn@gmail.com osoitteeseen, niin saadaan hiukan eri näkökulmia. Samaten sen vieraskirjan voisi laittaa tänne sivuille, mutta jos joku haluaa nimensä/paikkakuntansa poistettavaksi ennen julkaisua, niin se onnistuu kyllä helposti. Laittakaa siitäkin tieto minulle suoraan tuohon sähköpostiosoitteeseen.
helmikuu 26, 2008 klo 10:48 pm
Teija
Kiitos organisaattoreille ja teille ystävät! Tunnelma oli “nuorten” illasa kuin ennen vanahaan. Kiitos Ahti kasarikitaroinnista : ) Oli aivan mahtavaa tavata vanhoja tuttuja ja huomata että emme me sitten kuitenkaan olleet niin paljoa muuttuneet. Tapaaminen oli vaikuttava. Huomasin sen seuraavana yönä kun alitajunnassa muistelot jatkuivat, ja illalla tapaamani immeiset seikkailivat unissa. Te joilla oli kamerat mukana, pistäkäähän kuvia kehiin!
helmikuu 26, 2008 klo 11:07 pm
Kari Ketonen
“Ja kaikilla oli siellä niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana…” Niin siinä vain joskus käy, että h-hetkellä sairastuukin ja ei pääse mukaan, vaikka kuinka tekis mieli. No, onneksi olen kuullut kommentointia tapahtumien kulusta Pasilta ja Joukolta sekä tuoreeltaan meidän Reetalta. Tatsi oli kuulemma soittanut hyvin. Yes!
Lämpimät kiitokset muistamisesta! Erityisesti lämmittää tämä muistoesineen asiantunteva ja maanläheinen disaini. Keitetty, läpi bodin vedetty g-kieli pitkän sustainin takaamiseksi, voiko vanhan koulukunnan soittaja enempää vaatia? Ei voi!
Aikanaan oli ilo päästä soittamaan näiden bändi-ja lauluporukkaviritysten lisäksi lukuisiin gospel-messuhin, joista suuresta osasta lankeaa kiitos Tatulle. Hänen aikanaan messuja saatettiin järjestää useita vuodessa. Niin messu- kuin bändisoitosta jäi mieleen, että oli makeeta, kun pääsi soittaan ihtiään parempien soittajien kelekkaan. Siinä kummasti skarppasi ja oma soittokin sai potkua. Mää oikein aina ihmettelinkin, että mistä ihmeestä niitä paikkakunnan omia soittajia ja laulajia kasvoi. Erityisesti jäivät mieleen monet julumetun hyvät viulistit ja huilistit. Naamat vaihtu, mutta soitto soi ja hienosti!
maaliskuu 4, 2008 klo 8:02 pm
stefan kinnusberg
No tässä Tumppi, eiku tuomo. Tuo ensimmäinen kuhtumanimi jäi sinne Raaheen. Jos sen jossain kuulen, havahdun, koska sitä käyttää vain sieltä kaverit. Ja muutaman kerran hymyssäsuin kuuntelin tumppia.
Ei mulla oikein mitään asiaa. Hetkisen roikun vaan todellisuudessa, joka joskus oli totta ja tuli kivalla tavalla todeksi uudestaan.
Kovin kiitollinen olen kaikille järjestäville tahoille ja yllytänkin jo jonkun ajan päästä uuteen koitokseen!
Näillä sivuilla aion pyöriä ja kannattaa pyöriä jatkossakin, vai mitä ?
huhtikuu 11, 2008 klo 10:54 pm
Anu Forsgren (os.Krapu)
Tervehdys turusta jos joku vielä sattuis muistaan. Itse en nimeltä tunne kaikkia enkä kuvistakaan tunnista, mutta varmaan oli hienoa tavata. Kyllä niin syvämmestä kourasi(anteeksi epäonnistunut yritys, menee jo kaikki murteet itellä sekasin mutta kun raahen murretta kuulee niin eipä voi sanoin kertoa..) kun kuulin vasta pari päivää sitten että tällainen tapaaminen oli ja meni. Kiitos kuitenkin Rantalan Outille, joka asiasta kuitenkin kertoi. Ja jos uutta tapaamista suunnitellaan, niin olisipa ihana päästä mukaan. Jaan nyt tästä tietoa muutamalle muullekkin.
Esim jossain vanhassa kuvassa bassoa soittava Kumpulaisen Jarmo asustelee Johannansa ja lasten kanssa turussa ja yhteyttä on pidetty vuosien varrella. Myös Johannan sisko Jaana.
Mielenkiintoista kuinka maailma on pieni. Eihän me Raahe ajoilta Outin kanssa tunneta, vaan elämä on kuljettanut asumaan samalle puolen Turkua ja sit vaan eräänä päivänä hän saapui luokseni hierontaan ja juttua riitti näistä nuoruus ja srk ajoista siellä.
Jos joku muistaa ja haluaa vaihtaa kuulumisia, niin mikäs sen mukavempaa. Vieläkö siellä Raahessakin joku asuu? Ahti ainakin. Ahti sinua vielä nelikymppisenäkin usein muistaa lämmöllä ja viisaita sanojasi. Päällimmäisenä nousee nyt mieleen usein kuultu varoitus nuortenillassa, että ;”tervetuloa pettymään meihin, muttei koskaan Herran teihin”. =)
huhtikuu 11, 2008 klo 10:57 pm
Anu Forsgren (os.Krapu)
Tervehdys turusta jos joku vielä sattuis muistaan. Itse en nimeltä tunne kaikkia enkä kuvistakaan tunnista, mutta varmaan oli hienoa tavata. Kyllä niin syvämmestä kourasi(anteeksi epäonnistunut yritys, menee jo kaikki murteet itellä sekasin mutta kun raahen murretta kuulee niin eipä voi sanoin kertoa..) kun kuulin vasta pari päivää sitten että tällainen tapaaminen oli ja meni. Kiitos kuitenkin Rantalan Outille, joka asiasta kertoi. Ja jos uutta tapaamista suunnitellaan, niin olisipa ihana päästä mukaan. Jaan nyt tästä tietoa muutamalle muullekkin.
Esim jossain vanhassa kuvassa bassoa soittava Kumpulaisen Jarmo asustelee Johannansa ja lasten kanssa turussa ja yhteyttä on pidetty vuosien varrella. Myös Johannan sisko Jaana.
Mielenkiintoista kuinka maailma on pieni. Eihän me Raahe ajoilta Outin kanssa tunneta, vaan elämä on kuljettanut asumaan samalle puolen Turkua ja sit vaan eräänä päivänä hän saapui luokseni hierontaan ja juttua riitti näistä nuoruus ja srk ajoista siellä.
Jos joku muistaa ja haluaa vaihtaa kuulumisia, niin mikäs sen mukavempaa. Vieläkö siellä Raahessakin joku asuu? Ahti ainakin. Ahti sinua vielä nelikymppisenäkin usein muistaa lämmöllä ja viisaita sanojasi. Päällimmäisenä nousee nyt mieleen usein kuultu varoitus nuortenillassa, että ;”tervetuloa pettymään meihin, muttei koskaan Herran teihin”. =)
huhtikuu 11, 2008 klo 11:19 pm
Anu Forsgren (os.Krapu)
Olinkin tosi viisas kun aloin korjaileen lähetettyä viestiä ja lähetin saman uudelleen! Sinne meni mutta menköön.. =\
Ei vahvin puoleni..
… tämäkään.
Luotan kärsivällisyyteenne ja uskon että lähetätte vain siunaavia ajatuksia tänne Turun suuntaan. =)